Jatkoa eilisiin kirjoituksiini.
Oli eilen ihan hurjan paha ilta.
Sellaista vihaisuutta ja suuttumusta purettavana, että ihan itseänikin kauhistutti, notta mistä ihmeen kaukaa sellaista tuli koettevakseni.
Yritin tehdä kyllä kaikkeni, että saisin pois vihaisuuden kehostani.
En jaksanut enää tanssimista alkaa illassa harrastaa, sillä mun voimat oli niin loppu päivän lumihommista. Kyllä olisin tarvinnut jotain mihin purkaa kiukustumista. Kesti oman ajan puhdistaa olotila itsestäni. Minä en tykkää kokea vihastumisen, enkä suuttumuksen tunnetta, kun ne on niin hurjan vaikeita tunteita purkaa pois kehosta.
Melkein varmaan tunnin verran meni ja kirjoitin pahaa fiilistä päiväkirjaan ulos itsestäni. En uskaltanut lukea kirjoitettuja rivejä, mutta oli kirjoittamallakin vaikea ilmaista sitä, mikä piti purkaa kehostani.
Ehdin kuitenkin, ennen kuin piti unille lähteä, mutta kyllä oli vaikea ilta.
Tänä aamuna eilistä kokemaani miettiessäni ymmärsin, että se eilinen tunnekokemus, jota tunsin ja olin kirjoittanut blogiin, niin sehän oli turhautumista ja suuttumusta henkilöä kohtaan, joka tuli elämääni viime vuonna. Ei ollut vihaisuutta tai suuttumusta menneisyyden henkilöitä kohtaan, vaan oli tämä yksi miesihminen, jota kohtaan jo viime vuonna kipuilin useita kertoja. Oli huikaiseva tunne huomata itsestä, etten kipuillut vuosien takaisia pettymyksiä, vain ainoastaan viime vuonna kokemaani.
Nyt tässä iltapäivässä koin taaskin kerran samaa karkuun lähtemisen pakottavaa tarvetta. Se tuli nyt vahvempana, kuin aikaisempina hetkinä tänä vuonna. Sen ymmärrän, että se tunne tuli eilisestä suuttumuksen purkauksen tunteesta. Mitään en kuitenkaan tehnyt, en antanut sille tunteelle niin paljon valtaa, että olisin toiminut sen fiiliksen mukaan. Kun en pohjimmiltani halunnut toimia niin, kuin viime vuonna toimin. Haluan työstää tätä asiaa itsestäni kokemalla näitä tunteita, joita Hänestä minulle tulee ja haluan päästä eroon siitä pakoon lähtemisen tunnetarvekokemuksesta. En halua paeta, kun kuitenkin tykkään niin valtavan paljon, että se tunne pelottaa minua.
Kaksi isoa tunnekokemusta vajaan vuorokauden sisään koettuna on kyllä väsyttävää. Ei tällaista tunnemylläkkää ole ollut aiemmin. Meditointihetkikin jäänyt välistä.
Niin hassua kokea tällaista ja varsinkin tuntea tällaista. Niin ihanaa. On tämä naisihmisenä niin ihmeellistä olla. Hassua.
Tiistai 16.12.2025
Anu Viikki
Loveheartkey
Ähtäri
Suomi Finland.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Lämmin kiitos kommentistasi.