Heippatirallaa!
Kuinkas sulla hurajaa?
Mitä olet jo puuhastellut uuden viikon aluksi?
Minä otin vihdoin aamussa kuunteluun joulumussiikkipussukan sisällöstä yhden joulumussiikki-cd:n aamupalahetken seuralaiseksi tunnelmavalaistuksessa.
Aamupalan annettua virtaa sen verran mukavasti, lähdin lumihommiin. Voi että kyllä meillä työpartnerini Masin kanssa oli sitten valtaisan hauskaa.
Työpartnerini Masi on sellainen tumma ja komea; oikein ihastuttava työpartneri, joka osaa kyllä hienosti hoitaa hommiaan kanssani. Ei siinä tarvihte pähkäillä mihinkään kuntosaleille lähteä notkumaan, vaan lähtee lumihommiin, niin siinä saapi hyvvää liikuntaa, eikä mieti sitä, että en voi.
Olen näinä vuosina kerran ottanut kaupungille yhteyttä, että voisivatko tulla edes kerran putsaan vähä pihaa, kun olin selkäkipuisena kotona, jotta pääsin edes postilaatikolla käymään. Koskaan muulloin en ole vuokranantajalta pyytänyt pihaa putsaamaan lumihommissa. Aina olen itse osannut ja tehenyt lumihommat. Se on sitä paitsi hyvvää ja terapeuttistakin hommaa. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan. Kovin kalliita ei ole lumilapiot tahi lumentyöntimet. Itse en henkilökohtaisesti pidä lumikolasta, joten minulla on vain kaksi edellä mainittua. Niillä olen vielä pärjännyt.
Kyllähän sitä näinä 29 vuotena olen toivonut, että tulisi elämääni sellainen mieshenkilö, joka näyttäisi minulle taitojaan ja voimiaan, kuinka osaisi ja jaksaisi tehhä lumihommia. Sillä mikäs sen hienompaa on naisihmiselle, kuin nähdä miesihminen tekemässä lumihommia, oi että sentään! Enkä nyt tarkoita, että jollain ihmeen pihalumilinkoa työntämällä, vaan ihan raavaalla omilla käsivoimillaan putsaapi pihaa lumesta, niin jotta sitten siten niin.
No, vielä olen yksin teheny lumityöt. Ja ihan ommaan tahtiin. Niin.
Kirjablogisivuston laitoin tauolle joksikin aikaa. On vain tämä blogisivu nyt käytössäni.
Maanantai 15.12.2025
Anu Viikki
Loveheartkey
Ähtäri
Suomi Finland.
PS. Eilen sitten loppui Yle Areenasta Pentulive. Melkein meni päätösohjelmachattijutska ohitse, mutta ehdin mukaan toviksi. Kyllähän sitä seuratessa oli itku simmuissa, ei sille mitään voinut. Ihanaa seurattavaa oli ne 61 päivää. Paljon kiitoksia vain heille kaikille.
Tässä kuva tänä aamuna kuuntelemastani cd-levystä.
Heippa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Lämmin kiitos kommentistasi.