Sinä olet minun unirakkauteni.
Olen nähnyt sinusta monen monituista kertaa ihanaakin ihanampaa unta.
Unessani kävelet minua monesti vastaan kavereittesi kanssa, etkä yhtään tiedä, kuinka paljon sinusta tykkään ja mietin aina sinut nähdessäni, kuinka ihanaa olisi kanssasi jutella.
Olet ollut unirakkauteni jo kauan aikaa. En edes muista aikaa, milloin en olisi sinua ajatellut, haaveillut sinusta, kaivannut sinua, kun olet ollut jossain kaukana.
Ajatuskin sinusta saa minut tuntemaan ihanaakin ihanampaa väreilyä kehossani. Se on kuin sisäistä hyrinää.
Unirakkauteni on aivan varmasti tulevissa unissanikin, tunnen sen.
Tulet minua vastaan.
Uskallan katsoa sinua silmiin aivan pienen hetken aikaa.
Sinä katsot minua.
En sano mitään, etkä sinäkään sano mitään.
Ihan, kuin kaikki hidastuisi.
On vain se hetki siinä katsekontaktissa.
Haluaisin olla aivan lähelläsi, koskettaa sinua kädelläni.
Sinulla on kauniit silmät.
En näe enää mitään muuta, kuin ihanan kauniit silmäsi.
Tunnen salamoita kehossani.
Se tunne on ihan ihmeellinen.
En ole tuntenut koskaan aiemmin tällä tavalla.
Et mennyt ohitseni, enkä minä ymmärrä tätä tunnetta, joka myllertää pauhaavana mielessäni ja sydämessäni.
Ihan varmasti mä herään pian jostain puiston penkiltä istumasta ja tämä ihmeellisen ihana hetki, joka tässä nyt on, tämä haihtuu savuna pois, kuin tätä ei olisi koskaan tapahtunutkaan.
Ihana hetki.
Voisin jotain sanoa.
En uskalla.
Minua ujostuttaa.
Ihan varmasti mä näen vain unta.
Unta, jonka näen joka yö, unirakkaudestani.
Herätyskellon pärinään herään.
Ihana hetki on taas poissa.
Sain uutta ajateltavaa sinusta, ihana unirakkauteni.
Sinä olit siinä ja minä tunsin sen.
Miten kaukana olinkaan taas käynyt.
En tiedä, oliko se jo mennyttä, vai onko se jotain muuta.
Herään omaan itkuuni, joka parhaalla mahdollisella tavallaan yrittää auttaa minua puhdistumaan näkemästäni unesta ja unohtamaan edes hetkeksi unirakkauteni.
Ajatuksissani pääsen hetkessä ihanan unen tunnelmaan katsomaan kauniisiin silmiisi ja taas aika pysähtyy muistoon, miltä tuntui hetken aikaa olla melkein lähellä sinua.
Siltikään sinä et tiedä, että olet minun unirakkauteni ja haaveilen sinusta.
Tässä istun miettimässä sinua, kirjoittamassa sinusta.
Tämä on kuin tyhjä tila, jossa lukee;
Unirakkaus.
Anu Viikki